Ylioppilaita iltaoppikoulusta

"toimessa ollen sivistystahtonsa kannustamina halusivat kehittää itseään oppikoulussa"

"Yrjö Jahnsson pani sanomalehteen ilmoituksen, että on tällainen opiskelijaryhmä, jolle yksityisopetusta järjestetään ja sinne voivat tulla jotkut lisäksi, jolloin tulee halvemmaksi se opetus. Ja silloin sitten minun mieheni, joka oli tommonen toiminnan mies otti niitä osoitteita ja kirjoitti niistä luetteloita siinä tilaisuudessa. Tämä paikka mihin piti ilmoittautua, oli viidennessä kerroksessa ja ehdokkaita tuli niin paljon, että oli jono kadulle saakka. Hän meni ja vuokarasi Koiton huoneistosta (Yrjönkatu 31) yläsalin ja pikkusalin pöytineen ja tuoleineen kahdeksi vuodeksi ja otti sinne kolme luokkaa."

Näin kertoo Hilma Jahnsson vuoden 1923 tapahtumista, jolloin hän miehineen oli luomassa koulunkäyntimahdollisuuksia aikuisille, jotka olivat ensimmäisen maailmansodan vuoksi koulunsa joutuneet keskeyttämään. Suomenkielisistä oppikouluista oli pulaa ja iltaopiskelumahdollisuus oli ajanoloissa uutta.

Opetusministeriö oikeutti 1.12.1927 professori Yrjö Jahnssonin "perustamaan ja omalla kustannuksella ylläpitämään omistamaansa Helsingin Suomalainen Yksityislyseo- nimiseen oppikouluun erikoisesti iltaisin toimivan kuusiluokkaisen suomenkielisen rinnakkaislinjan".

Lähteet:
Seppo Zetterberg: Yrjö ja Hilma Jahnsson
Iltaoppikoulusta aikuislukioksi, 75 vuotta kulttuurityötä 1927 - 2002;
Maria Salomaan artikkeli "Yrjö ja Hilma Jahnsson ensimmäisen iltaoppikouluna perustajina ja kehittäjinä"

Kuinka koulua käytiin?

"Oppilailta se vaatii paljon tarmoa, paljon omintakaista työtä ja sen ohella kykyä."
Ote koulutarkastajan loppulausunnosta vuodelta 1930

Pääsytutkintoa ei iltalinjan keskikoulun eikä lukion alkavalla luokalla ollut. Sitä perusteltiin sillä, että monet opiskelijat tekevät päätöksensä opiskelun aloittamisesta äkkiä ja edellisestä kouluajasta on kulunut vuosia. Lisäksi pääsytutkinnolla ei ole samaa merkitystä kuin päiväkoulussa. Opiskelijoiden alaikäraja oli aluksi 15 ja sitten 16 vuotta, yläikärajaa ei ollut. Uusia oppilaita otettiin vuosittain vähän toiselle sadalle nouseva joukko. Oppilaita kouluun tuli paljon muualta Suomesta aina Kajaania ja Kemiä myöten.

Kursseilla opiskeltiin aluksi vain sellaisia aineita, joita oli vaikea tai hankala itsekseen opiskella. Tämä tästä syystä," koska päivisin työssä olevalla ei parhaalla tahdollakaan voi iltaisin olla koulussa 3- 4 tuntia ja vielä lukea läksyjä ja suorittaa muita koulutehtäviään." Koulun työaika oli kahdessa vuorossa klo 18.15-20.00 ja lauantaisin klo 17.30-19.30. Oppilaat opiskelivat vuosiluokilla ja etenivät niiden mukaisesti. Lauantaipäivistä tuli vapaita syksystä 1970 lähtien ja myöhemmin 1970-luvulla siirryttiin luokattomaan järjestelmään.

Ensimmäiset iltalinjan omat ylioppilaat kirjoittivat ylioppilaskokeensa 1929. Kuitenkin vasta vuonna 1941 opetusministeriö antoi Helsingin Suomalaiselle Yksityislyseolle "oikeuden päästää oppilaita tavallisessa järjestyksessä yliopistoon" ja viisi vuotta myöhemmin tästä oikeudesta tuli jatkuva. Iltalinja toimi 23 vuotta ilman valtion taloudellista tukea, sillä valtionapu myönnettiin vasta vuonna 1950.

Iltalinjan 45. toimintavuosi toi sille hallinnollisen itsenäistymisen päiväkoulusta. Uuden ohjesäännön mukaisesti iltalinja sai 14.10.1971 sen toiminnasta vastaavan apulaisrehtorin ja toimistoapulaisen.

Sotien jälkeen alkanut voimakas oppilasmäärien kasvu jatkui ja toimivista tiloista oli pulaa. 1950-luvun lopussa koulu sai oman koulutalon Nordenskiöldinkadulta ja täällä iltalinjakin toimi aina vuoteen 1974 asti. Peruskoulu-uudistuksen myötä Helsingin yksityislyseon tilat tulivat kaupungin koulujärjestelyjen vuoksi tarpeettomiksi ja iltalinja siirtyi Urheilukadulle Töölön yhteiskoulu Oy:n omistukseen.

Lähteet:
Seppo Zetterberg: Yrjö ja Hilma Jahnsson
Iltaoppikoulusta aikuislukioksi, 75 vuotta kulttuurityötä 1927 - 2002;
Maria Salomaan artikkeli "Yrjö ja Hilma Jahnsson ensimmäisen iltaoppikouluna

Koulun nimet, toimipaikat ja rehtorit

Koulun nimihistoria:

• 1923–1927: Helsingin yksityiset jatkokurssit
• 1927–1958: Helsingin suomalaisen yksityislyseon iltalinja
• 1958–1974: Helsingin yksityislyseon iltalinja
• 1974–1985: Töölön yhteiskoulun iltalinja
• 1985–1986: Töölön yhteiskoulun lukion iltalinja
• 1986–1994: Töölön yhteiskoulun iltalukio
• 1994–: Töölön yhteiskoulun aikuislukio

Toimipaikat:

• 1923: vuokralla kolme huonetta ja keittiö Robertinkadulla
• 1923–1925: raittiusyhdistys Koiton tilat, Yrjönkatu 31, vuokralla
• 1925–1957: Helsingin Aleksanterin kimnaasin tilat, Mannerheimintie 8, vuokralla
• 1957–1974: Nordenskiöldinkatu 1, oma kiinteistö
• 1.8.1974 alkaen: Urheilukatu 10-12, Töölön yhteikoulu Oy:n oma kiinteistö

Rehtorit:

• 1924–1938: K. V: B. Gyllenbögel, koko koulukokonaisuuden rehtori
• 1944–1952: Y. K. Laine, iltalinjan johtaja
• 1952–1957: Lars Frösen, koko koulukokonaisuuden rehtori
• 1957–1973: Kauko Salmenkallio, koko koulukokonaisuuden rehtori
• 1960: Elsa Vuorjoki, iltalinjan apulaisrehtori ja vararehtori
• 1971: Aino Aalste, iltalinjan päätoiminen apulaisrehtori
• 1972–1983: Elisabet Savio, iltalinjan päätoiminen apulaisrehtori ja rehtori (1982–)
• 1983–2001: Maria Salomaa
• 2001–2003: Mikko Takala
• 2003–2023: Marja-Leena Ruha-Tuomola
• 2023–: Kari Pekkarinen

Lähde:
Iltaoppikoulusta aikuislukioksi, 75 vuotta kulttuurityötä 1927 - 2002

Yrjö Jahnssonin säätiön verkkosivuille pääset tästä: http://www.yjs.fi/