Terveystieto on moni-ilmeinen oppiaine. Terveystiedon kursseilla käsitellään asioita, jotka koskettavat meistä jokaista ja joista meillä - niin opiskelijoilla kuin opettajallakin - on omakohtaista kokemusta. Asiat ovat toisaalta kovin arkisia ja jokapäiväisiä (uni, liikunta, ravitsemus), toisaalta joudutaan elämän peruskysymysten äärelle, kun pohditaan vaikkapa potilaan oikeuksia, sikiöseulontoja tai omaa vastuuta omasta terveydestä.
Voikin sanoa, että terveystieto on yhtä aikaa tietoaine, taitoaine ja arvoaine. Tietoaine siinä mielessä, että kursseilla käydään läpi terveyteen liittyviä asioita lääketieteen, terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, käyttäytymistieteiden ja taloudenkin näkökulmista. Keskeistä on tieto terveyteen ja sairauksiin liittyvistä tekijöistä ja niiden vaikutusmekanismien ymmärtäminen. Tärkeää on myös terveyden edistämiseen liittyvien yhteiskunnan toimenpiteiden tunteminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi.
Taitoaine terveystieto on, sillä opintojaksot sisältävät ihan konkreettisia ohjeita ja neuvoja, vaikkapa ensiavun tai itsehoidon perusteista tai liikuntasuosituksista. Keskeinen osa terveystiedon taitoja on median terveysviestien ja mainonnan terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito. Luotettavan tiedon erottaminen epäluotettavasta on tiedon valtateillä tärkeää.
Arvoainekin terveystieto on ja siinä mielessä "sukua" filosofialle, etiikalle ja uskonnolle/elämänkatsomustiedolle. Terveyteen liittyvien arvojen ja arvostusten sekä eettisten kysymysten tarkastelu edellyttää kykyä kysyä, ihmetellä, pohdiskella sekä katsoa asioita monista eri vinkkeleistä.
Parhaimmillaan tiedot, taidot ja arvot muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa työkaluja ja näkökulmia oman elämän hallintaan ja hahmottamiseen. Terveystieto on todella oppiaine, jota opiskellaan elämää, ei koulua varten.