Kirjasto yläkoululaisille

Tervetuloa TYKin yläkoulun koulukirjastosivuille!

ELÄMÄKERRAT TIETOKIRJALLISUUDEN KUNKKU?

Elämäkerrat voivat olla ihmisen itsensä kirjoittamia muistelmia tai päiväkirjamerkintöjä (autobiografia). Tai ne voivat olla toisen henkilön kokoama elämäntarina. Minä, Zlatan Ibrahimović -elämäkerralla on taustalla käsikirjoittaja, kirjailija David Lagercrantz, joka haastattelemalla Zlatania on luonut vauhdikkaan kokonaisuuden.

KIRJASTON OUTIN AJATUKSIA TIETOKIRJALLISUUDESTA
-    Itse luin yläkoululaisena innokkaana harrastajanäyttelijättärenä kaikki teatterineuvos Eino Salmelaisen muistelmat, Tukholman Dramtenin suomalaisjohtajan Mia Bernerin muistelmat. Ehkä kaikkein rakkaimmaksi nousi kuitenkin Winston S. Churchillin muistelmien ensimmäinen osa ”Nuoruuteni”, joka on esillä koulun kirjastossa.
-    Muistelmissa ainakin minua kiehtoo toiseus. ”Kun tarkastelen tätä teosta kokonaisuudessaan, havaitsen, että se esittelee lukijalle kadonneen aikakauden”, huomioi Churchill (Nuoruuteni, Otava 1954 s. 5). Kaikkea ei tarvitse itse kokea, ja muiden virheistä ja onnistumisista voi oppia. Mitä etäämpänä omasta maailmasta elämäkerta on, sitä helpompi sitä on tarkkailla suhteessa itseensä.
-    Elämäkertaa lukiessa saa kaikessa rauhassa tarkkailla ja kuunnella, mitä toinen ajattelee omasta elämänkulustaan, ja miten hän on eri ikävuosina kokenut elämän. Churchill kirjoittaa: ”Olen tarinani neljännesvuosisataisen ajanjakson kussakin kohdassa koettanut säilyttää sen katsantokannan, joka vastasi silloista näkemystäni” (Nuoruuteni, Otava 1954 s. 5). Elämäkertoja lukiessani olen oivaltanut, että saatan tämänhetkisiä tunteita tarkastella vuosien päästä aivan eri valossa.
-    Pasilan kirjastossa elämäkertahyllyt on sijoitettu heti ensimmäiseksi keskeiselle paikalle osaksi tietokirjallisuutta. Sen lisäksi elämäkertoja on esim. musiikkikirjallisuuden joukossa, teatterin, eri urheilumuotojen, historian, kirjallisuuden ynnä muiden hyllyluokkien joukossa.


Kuvassa Helsingin kaupungin pääkirjaston elämäkertahyllyt hienosti esillä heti sisääntulossa Pasilassa. Näiden viiden ison hyllyn lisäksi elämäkertoja on muun tietokirjallisuuden joukossa esim. muusikoiden elämäkertoja musiikin hyllyluokassa.

 

MUSIIKIN MAIKKA MATILLE TULI ELÄMÄKERROISTA MIELEEN
muun muassa:
Kissin kissamiehen elämä (Kertoo Kiss-bändin rumpalin tarinan)
Deep Purplen tarina
Adele - tähden tarina
Albert Järvinen
(Hurriganesin kitaristi)
Apulanta
Prince
PMMP - tästä on muutama kirja. Kertoo bändin tarinan.
Jari Sillanpää
Led Zeppelin: jättiläisten aika
Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut
Hengitän : äänessä Antti Tuisku
 
Minä, Zlatan Ibrahimović
Teemu
Litmanen 10
Christiano Ronaldo
Lionel Messi

 

KIRJALLISUUTTA POJILLE
Kaupunginkirjaston verkkosivuilla on kirjalista ja muuta pohdintaa poikien lukemisen kannustamiseen. Monet listan kirjat ovat myös meidän koulumme poikien suosiossa. Sen lisäksi listassa on sellaista hyvää kirjallisuutta, jota ei ole koulumme kirjastossa, kuten Mulliganin Roskaa. Esimerkiksi tietokonepelien ja fantasiakirjallisuuden samankaltaisuus on mielenkiintoinen näkökulma.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/45_kirjaa_pojille%2847539%29

 

YLÄKOULUN ILMIÖPROJEKTISSA TARKASTELTIIN TÖÖLÖÄ ERI NÄKÖKULMISTA
- Missä nuoret hengailevat?
- Töölön ruokakaupat.
- Julkiset palvelut Töölössä.
- Liikuntapaikat Töölössä
jne.
Työn aikana nuoret heräsivät tarkastelemaan ja tutkimaan ilmiötä. Kaikkiin töihin liittyy myös kenttätutkimusta haastatteluineen.
Sen lisäksi on tarkoitus tutkia kirjallisia lähteitä:
Esim. mitä nuorten hengailu on yhteiskunnallisessa mielessä? -arvokasta osallistumista? Miten ja missä on hengailtu ennen ja nyt? Minkälaisia käyttäjätilastoja?
Milloin ruokakaupat (ja ihmiset) tulivat Töölöön, minkälaisia ruokakauppoja on ollut ja minkälaisia nyt, mitkä kauppaketjut ovat suosiossa Töölössä (verrattuna tilastoihin Suomen kauppaketjuista).
Mitä kaikkea Töölön julkisista palveluista löytyykään? - erilaisia kirjastoja, museoita, musiikki- ja teatteritiloja. Kävijämäärien vertailua.

Oleellista tutkimuksen tekemisessä on löytää avoin mieli. Tutkimuksen tarkoitus ei ole pönkittää omaa vanhaa luutunutta tai asenteellista näkemystä aiheeseen, toisin sanoen tehdä nollatutkimusta, vaan taustatutkimuksen ja haastattelujen avulla löytää objektiivista tietoa. On oikein hyvä, jos tutkimuksesta kumpuaa uusi tapa tarkastella asiaa. Uudenlainen näkökulma löytyy parhaiten keskittymällä mukana olevien oppiaineiden tapaan tarkastella asioita. Se myös ohjaa lähteiden valintaa.

Lähteisiin on tarkoitus suhtautua kriittisesti. Koska Wikipedia on kansalaisten vapaa tietoteos, sillä on taipumusta tuoda esille jotakin yleistä. Kun nyt on kyse maantiedon, yhteiskuntaopin ja matematiikan tavasta tarkastella asioita, se ei (kuten hyvin ymmärrätte) ole hyvä lähtökohta tiedonhaulle tästä erityisestä näkökulmasta. Helsingin kaupunki kerää ja tilastoi helsinkiläisten ajanviettoa, kulutusta ja eri kaupunginosien kulttuuria menneinä aikoina ja nykyisin,  Töölö-seura ry samoin. Nykypäivän töölöläisten ajatukset ja Töölön historia on hyvä sijoittaa yleisempään suomalaiseen viitekehykseen. Suomalaisista kerää tietoa mm. Suomen tilastokeskus, monet elinkeinoelämän tutkijatahot ja nuorisotutkimus.
 

Jälleen kerran kahdeksasluokkalaiset tekevät valtiotutkielmia.
Jäljempänä:

 

LUETTAVAA KAUPUNGINKIRJASTOSTA!
Maukasta englanninkielistä kaunokirjallisuutta nuorille.
Näistä kaikista ei ole lainakappaletta koulullamme. Katso www.helmet.fi

Neil Gaiman: The Graveyard  Book.
Sally Grindley: Spilled Water.
Geoff Rodkey: The Tapper Twins -sarja.
David Almond: Skellig.
Alexander McCall Smith: Akimbo-sarja.
Gayle Forman: If I stay.
Roald Dahl: Danny the Champion of the World.
Michael Morpurgo: Kensuke’s Kingdom.
Jeff Kinney: Diary of a Wimpy Kid.
John Green: The Fault in Our Stars.
Louise Sachar: The Boy Who Lost His Face.
James Dashner: The Maze Runner -sarja.
Eva Ibbotson: Journey to the River Sea.
Lincoln Pierce:  The Boy with the Biggest Head in the World.
John Green & David Levithan: Will Grayson, Will Grayson.

 

KIRJAVINKKAUSTA
- mitä kirjaa sinä suosittelisit?

Kirjavinkkausta on monenlaista kuten keskustelupaikoissa, kirjallisuusblogeissa kuten Koulukirjastonhoitajat lukupiiriblogi, kulttuurilehtien ja -sivujen kirja-arvosteluissa.

KIRJALLISUUDEN LAJEJA

Dekkarit
Sir Arthur Conan Doyle (1859-1930): Neljän merkki. Basam books, 2009. (Ilm. 1890) ja Baskervillen koira, 2008. (ilm. 1901-02)
Agatha Christie (1890-1876): Idän pikajunan arvoitus. WSOY, 2014. (Ilm. 1934)
Mika Waltari (1908-1979): Komisario Palmun erehdys. WSOY, 1992. (Ilm. 1940)
Dashiell Hammett (1894-1961): Nainen pimeässä. WSOY, 1990. (Ilm. 1933) [kovaksi keitetty dekkari USA]
Maj Sjöwall (s. 1935) ja Per Wahlöö (s. 1926-1975) : Komisario Beck tähtäimessä. Karisto, 2005. (Ilm. 1971)
Leena Lehtolainen (s. 1964): Kuolemanspiraali. Tammi, 2004. (Ilm. 1997)
Leonie Swann (s. 1975, saksal.): Murha laitumella -lammasdekkari. WSOY, 2011. (Ilm. 2005)

Ian Fleming: Casino Royale [James Bond -sarja]. Gummerus, 2006. (Ilm. 1953)
Harlan Coben: Pakopaikka. WSOY, 2012 (1. osa, Ilm. 2011), Täpärällä. WSOY, 2014 (2. osa, Ilm. 2012)

Sotakirjallisuus ja pakolaisaihe
J. Fenimore Cooper: Viimeinen mohikaani eli vuoden 1757 kertomus. Jalava, 2014. (Ilm. 1826)
Anne Frank: Päiväkirja – 12. kesäkuuta 1942 – 1. elokuuta 1944. Tammi, 2008. [Suomennos myös nimellä Nuoren tytön päiväkirja] (Ilm.  1947)
Ursula Fuchs: Julia ja sota. Weilin+Göös, 1983. (Ilm. 1979)
Sisko Istanmäki: Niin paljon parempi mies. Tammi, 2006.

Ruta Sepetys: Harmaata valoa. WSOY, 2011.
Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika. Tammi, 2006.
Fabio Geda: Krokotiilimeri. Otava, 2013. (Ilm. 2010)

Fantasia
C. S. Lewis: Narnia – velho ja leijona. Otava, 2002. (Ilm. 1950)
J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi. Tammi, 1988. (Ilm. 1997)
Cornelia Funke: Rosvoruhtinas. Otava, 2003.
William Nicholson: Ylivaltiaan orjat.  Tammi, 2003.
Aleksi Delikouras: Soturioppilas. WSOY, 2009. [Fatal Ninja –sarjan aloitusosa]
Suzanne Collins: Nälkäpeli. WSOY, 2010.
Veronica Roth: Outolintu. Otava, 2014.
Essi Tammimaa: Noaidin tytär. Otava, 2013.

Scifi
Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille. WSOY, 2003. (Ilm. 1979).
C. S. Lewis: Narnia 1 –velho ja leijona. Otava, 2002. (Ilm. 1950)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Teos, 2014.
James Dashner: Labyrintti. Basam Books, 2015.

 

KIRJALLISUUDEN AIHEITA / TEEMOJA


Mitä on olla tyttö tai poika?
Jessica Schiefauer: Pojat. Karisto, 2015. [puberteetti, tytöt & pojat, kasvien kasvatus]
Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate. Karisto, 2011. [Etelä-Amerikka, Darwin, kasvit]
Juhani Aho: Papin tytär. SKS, 2000. (Ilm. 1885)
Nadja Sumanen: Rambo. Otava, 2015. [sukupolvien kuilu, suomalaisuus, seurustelun aloitus]
Louis Sachar: Takapulpetin poika. Otava, 2003.
Tuija Lehtinen: Mopo. Otava, 2005. [mopo-harrastus, mistä harrastusmestat, kun intohimo onnistuneeseen suoritukseen voittaa järjen]
Wolfgang Herrndorf: Ladaromaani. Atena, 2012.

Seurustellako?
Ammy Abrahamson: Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä. Karisto, 2012. [seurustelu, puolalainen kulttuuri Ruotsissa]
Delphine de Vigan: No ja minä.
Marko Kitti: Oliivityttö. Tammi, 2012. [takakansi]
Jukka Parkkinen: Kalle Yrjänän kaksitoista yritystä. WSOY, 2002.

Muuta
Raili Mikkanen: Runokirje –kertomus nuoresta Katri Valasta. Tammi, 2005. [Suomalainen kulttuuri, kirjallisuuden klassikot: runous, modernin murroksessa]
Kerstin Johansson i Backe: Näkymätön Elina. [Läheisen kuolema]

Terveydestä sairauteen ja takaisin
Sari Vuoristo: Kesä Rosvon kanssa. Sanasilta, 2010.
Jenny Jägerfeld: Oli kerran äiti joka katosi. Karisto, 2011.  
Marja-Leena Lempinen: Jääpolte. WSOY, 2012.

Luonnonsuojelu ja luonto
Andy Mulligan: Roskaa. WSOY, 2011.
Ritva Toivola: Aavelinnut. Tammi, 2007.
Jean Craighead George: Susityttö. Otava, 1984.

  

KOULUN KIRJASTOSTA VOIT LAINATA PALKITTUJA NUORTEN JA AIKUISTEN KIRJOJA.

Nadja Sumasen Rambo voitti Finlandia Junior -palkinnon. Voit tehdä varauksen romaaneihin koulun kirjastossa!

Sumasen Rambossa puhutaan suomalaisten sodanjälkeisten ihmisten mentaliteetistä, puhumattomuudesta ja taipumuksesta ylilyönteihin. Päähenkilö on poika, jolla on kyky seurata omaa polkuansa. Romaani on todella nautinnollista luettavaa! Kannattaa kokeilla! Rambo on Nadja Sumasen esikoisteos.

Siiri Enorannan romaania Surunhauras, lasinterävä Suomen kirjasäätiö perustelee Finlandia Junior -ehdokkaaksi seuraavasti: "Surunhauras, lasinterävä piirtää esiin kokonaisen maailman erilaisine maailmakatsomuksineen ja kulttuureineen. [..] Enoranta johdattaa tarinaa monen kertojan näkökulmasta muodostaen moniselitteisen tarinakudoksen, jossa mikään ei ole ennalta arvattavaa."

APUA (VALTIO)TUTKIELMIEN TEKOON: NEUVOJA VALOKUVIEN HAKUUN

Internet ja valokuvat

Word-tiedosto aiheesta

Monet koulutyöt havainnollistetaan valokuvin, omilla tai muiden ottamilla. Valokuvista on tapana ilmoittaa kuvaajan nimi.

Voit itse päättää saavatko muut käyttää ottamaasi valokuvaa määrittelemällä kuvalle lisenssin.

  • CC eli Creative Commons -lisenssillä annat käyttöoikeudet kuvaasi.
  • NC epäkaupalliseen tarkoitukseen
  • ND kuvaa ei saa muokata
  • SA jos kuvaa käyttää tai muuteen jakaa eteenpäin pitää se tehdä samoilla ehdoilla.

Katso lisää Creative Commonsin suomalaisilta verkkosivuilta http://creativecommons.fi/

Googlen kuvahaku - vapaasti käytettävät kuvat

1) Mene osoitteeseen www.google.fi. Oikeasta yläkulmasta voit valita kuvahaun. Tarkennetun haun voit valita oikeasta alalaidasta kohdasta Asetukset. (Kuva alla).

Jos olet jo tehnyt kuvahakuja, oikeaan yläkulmaan on ilmestynyt mutteri-kuvake, josta pääset valitsemaan tarkennetun haun.

2) Kuvahakua voi tarkentaa kuvan käyttöoikeuden perusteella. Käyttöoikeudet löytyvät tarkennetun haun lopusta:
 

Kuvakoot ja lisenssitiedot löydät "Käy sivulla" -linkistä

Huomioi, että valokuvista saattaa olla valittavissa monia kuvakokoja (Other resolutions). Tämä on hyvää tietää erityisesti silloin, kun lisenssi ilmoittaa, ettei kuvaa saa muokata. Kun valitset jonkin kuvan, sen oikealle puolle ilmestyy mm. linkit "Käy sivulla" ja "Näytä kuva". Valitse "Käy sivulla"-linkki, se avaa näkymän erilaisiin kuvakokoihin, lisenssitietoihin ja moniin muihin kuvaa koskeviin seikkoihin.

Digilupa - Kopiosto koordinoi kuviin liittyviä lupa-asioita

Töölön yhteiskoulu ja Töölön yhteiskoulun aikuislukio ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen siitä, että heidän oppilaansa voivat rekisteröidä Kopiostolle internet-sivuilta oppilastöihinsä käyttämänsä digikuvat. Se tapahtuu osoitteessa http://serv3.kopiosto.fi/raportointi/

Sinun ei pidä tehdä ilmoitusta käyttämistäsi omista kuvistasi. Sen sijaan voit tehdä Kopiostolle ilmoituksen, jossa kiellät oman julkaisusi käytön.
Lisätietoa:

Digilupa opetuskäyttöön. Kopiosto. Verkossa:
http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/digilupa/fi_FI/digilupa/

Julkaisujen digitaalinen käyttö peruskouluissa ja lukiossa. Kopiosto
http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/digilupa/peruskoulut_ja_lukiot/fi_FI/peruskoulut_ja_lukiot/

Kopiolaki valokuvaamisesta, valokuvien levittämisestä ja käyttämisestä
http://www.kopiraitti.fi/kuvat/kuvien_kayttaminen_kouluissa/fi_FI/valokuvat/

Viinin juomista saa kuvata, pullojen ääreen sammumista ei. YLE uutiset. 10.1.2014 (Jenny Filander YLE verkkosivut)
http://yle.fi/uutiset/viininjuomisen_saa_kuvata_pullojen_aareen_sammumista_ei/7023455

_________________________________________________________________________________________________________

          

Nuortenkirjallisuuden kohuttu teos Pojat hätkähdyttää. Jessica Schiefauerin romaanissa on puutarhaelämää, joka muuttuu hurjaksi, kun erään kasvin ominaisuudet paljastuvat. Blogiteksti kirjasta löytyy Koulukirjastonhoitajien kirjallisuusblogista ja Lukufiilis-lehdessä on siitä kirja-arvostelu (Lukufiilis 2/2015 s. 10). Löydät kirjan koulun kirjastosta. Pojat-romaanista on tullut myös elokuva.

Jyri Paretskoin Shell's Angles -romaanista (koulumme äidinkielen luokan 23 luokkasarja yläkoululaisille, jonka olette kenties jo lukeneetkin) on myös toinen osa Shell’s Angles ja Kalajoen hiekat ja kolmas osa Shell’s Angles ja beibit. Jos et vielä ole lukenut, kannattaa tarttua!

Veronica Rothin Divergent- eli Outolintu-trilogian päätösosan Uskollinen löydät myös koulun kokoelmista!

Salla Simukka on kirjoittanut lyhyen mutta kivan nettipäiväkirjan vierailustaan Frankfurtin kirjamessuilla. Siinä on ylpeyttä suomalaisuudesta :-) Linkki on tässä:
http://www.kirja.fi/artikkelit/sallan-matkapaivakirja-saksa/

Tässä linkki Aleksi Delikouras -koosteeseen. Kirjailijahan on käynyt TYKissäkin vierailemassa.

Oppilaidemme lukuvinkkejä

Salla Simukka: Punainen kuin veri (2013), Valkea kuin lumi (2013), Musta kuin eebenpuu (2014), Tammi.
Veronica Roth: Outolintu. Otava 2014.
Charlie Higson: Hopeaevä. Otava, 2006. 
Johanna Sinisalo: Sankarit. Tammi, 2003.
Aleksi Delikouras: Soturioppilas. WSOY, 2009.
Aleksi Delikouras: Nörtti (2012), Nörtti 2 (2013), Nörtti 3 (2014). Otava.
Dan Brown: The Lost Symbol. Cordi Books, 2010. (Vaikka on paksu, lukee nopeasti)
Annukka Salama: Käärmeenlumooja (todella hauska, naurattaa ihan mahtavasti)
Kristin Cashoe: Syntymälahja (upean vahvoja nuoria naisia :-) )
Samantha Shannon: The Bone Season (Saatavilla vasta englanninkielisenä, katso Helmet-kirjastot)
Markus Zusak: Kirjavaras. Otava, 2008 ja 2014.

Koulukirjastosta voi lainata kaunokirjallisuutta ja myös osa tietokirjoista on lainattavissa kirjastonhoitajalta kirjaston aukioloaikoina. Oppikirjat peruskoulun oppilaat saavat opettajilta. Kaikki opettajilta lainatut kirjat palautetaan opettajille (jos ei muuta ole erikseen opettajan kanssa sovittu) ja koulukirjastosta lainatut kirjat palautetaan kirjastoon tai kirjaston palautuslaatikkoon 4. kerroksen käytävällä.

Peruskoulussa luetaan paljon kaunokirjallisuutta esimerkiksi osana äidinkielen kurssin suoritusta. Luettavaa voi lainata joko koulun kirjastosta tai kaupunginkirjastosta. Alle 15-vuotiaan oppilaan vanhemmat ovat viime kädessä vastuussa lapsensa lainoista. Koulun kirjoja lainaavat opettajat oppitunnillaan, tai oppilas voi aina halutessaan lainata kaunokirjallisuutta koulun kirjastosta, jolloin koulun kirjastohoitaja merkitsee lainat tietokoneelle.

Osa koulun tietokirjallisuudesta on käsikirjallisuutta eli sitä ei lainata. Kirjastossa on kuitenkin myös runsaasti lainattavaa tietomateriaalia, kirjoja, monisteita ja lehtiä. Muistakaa käyttää myös kirjaston sivuilta löytyvää Aleksi-lehtiartikkelihakua! Esimerkiksi maantiedon tutkielmaa varten oppilaan on kuitenkin hyvä käyttää myös kaupunginkirjaston palveluja tietokirjallisuuden lainaamiseksi. 

Tietoa oppikirjoista

Kaikkien oppilaiden tulee merkitä omiin oppikirjoihinsa nimensä (vaikka vain etunimensä) ja luokkansa. Se helpottaa löytökirjojen palauttamista omistajilleen ja palautusten kirjausta. Tavoitteena on, ettei kukaan joudu korvaamaan turhaan koululle kirjoja, sillä kadonnut kirja tulee aina korvata. Kaikki talosta löytyvät oppikirjat voi tuoda kirjaston palautuslaatikkoon. Palautuslaatikko on neljännen kerroksen käytävässä (kirjaston oven vieressä). Voitte samalla kurkistaa, mitä kirjastoon kuuluu.

Yläkoulun oppilaille oppikirjat jakaa opettaja. Hän myös ilmoittaa, milloin niin sanotut kiertokirjat, jotka saadaan vain lainaksi, palautetaan takaisin. Ne palautetaan opettajalle. Oppilas muovittaa uuden kiertokirjan. Muovin saa opettajalta tai koulun kirjastosta. Jos oppikirjasi häviää, kerro siitä heti opettajalle tai kirjastonhoitajalle, hän antaa sinulle väliaikaisen lainakappaleen, etteivät läksyt jää tekemättä. Hävinneet tai suttaantuneet kirjat korvataan koululle.