Historia

Töölön yhteiskoulu on osa Suomen kehitystä moderniksi yhteiskunnaksi. TYK perustettiin nykyisen Kansallisoopperan paikalla sijainneen sokeritehtaan tiloissa 7.5.1912.

Tilaisuuteen kokoontui joukko töölöläisiä, jotka halusivat perustaa suomenkielisen koulun vauhdikkaasti kasvavaan kaupunginosaan. Perustamiskokouksen sihteerinä toimi Väinö Heikkilä, joka työskenteli TYK:n ensimmäisenä rehtorina yli 40 vuotta. Koulun korttelin kohdalla Mannerheimintiellä (silloisella Henrikinkadulla) sijaitsi viimeinen kivitalo, niin kutsuttu Sipoon kirkko. Tästä kohdasta alkoi maaseutu. Tsaarin armeijan sotilaat viljelivät porkkanaa ja kaalia nykyisten pallokenttien paikalla.

Tytöt oli vasta kymmenen vuotta aikaisemmin päästetty tasavertaisina poikien kanssa, ilman erityisluvan anomista, opiskelemaan Helsingin yliopistoon. TYK perustettiin nimenomaan sekä tyttöjen että poikien kouluksi – sitä tarkoittaa sana ”yhteiskoulu” monen muunkin, nykyisinkin toimivan yksityiskoulun nimessä.

Varat koulunpitoon kerättiin osakepääomalla ja lukukausimaksuilla. Alkuvuosien työtä – kuten monen muunkin yksityisen oppikoulun taivalta – leimasi taloudellinen epävarmuus. Sittemmin, 1970-luvulla, TYK muiden yksityiskoulujen lailla muuttui oppilaitokseksi, jonka toimintaa rahoittaa yhteiskunta.

TYK toimi ensin Rosavillan huvilassa nykyisten raitiovaunuhallien kohdalla. Ennen nykyisen koulurakennuksen valmistumista vuonna 1927 koulua pidettiin jonkin aikaa Ruusulankatu 16:ssa. Oppilasmäärä kasvoi, kun ensimmäiset oppilaat siirtyivät seuraavalle luokalle ja uusia oppilaita tuli alemmille. Ensimmäiset 11 tykkiläistä ylioppilasta lakitettiin vuonna 1929.

1950-luvulla Aarre Ekmanin suunnittelemaa jugend-tyylistä koulurakennusta laajennettiin Urheilukadun puoleisella lisäosalla. Sittemmin koulu on voinut laajeta vain ylöspäin: 1990-luvulla rakennettiin hissi ja ullakolle kuudenteen kerrokseen uusia luokka- ja työtiloja.

Entiset oppilaat eri vuosikymmeniltä kertovat tarinoita hyvästä luokkahengestä, hyvien tapojen vaatimisesta, hauskoista juhlista, persoonallisista opettajista, uudenaikaisista tavoista opettaa.  Tykkiin rakennettiin esimerkiksi yksi maan ensimmäisistä kielistudioista vuonna 1971. Koska vanhanmuotoiseen oppikouluun tultiin 10-vuotiaina ja siellä elettiin ylioppilaiksi saakka – moni kävi saman luokan kahteenkin kertaan – syntyi elinikäisiä ihmissuhteita ja tykkiläisyydestä tuli käsite.

Kuten Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen toteaa, Suomessa ei ole kovin monia yksityiskoulujen kaltaisia, samalla toimialalla, samalla paikkakunnalla, samannimisenä yhtäjaksoisesti toimineita instituutioita kuin yksityiskoulut ovat – sellaiset kuin TYK.

Tietoa koulun historiasta

  • Jari Hanski: Töölön yhteiskoulu 100 vuotta. ”Esikaupunkien asukasten sivistämiseksi”. (2013)
  • Mervi Murto (toim.): TYK 90 vuotta. Muistelmia elävästä talosta. (2003)