Töölön Yhteiskoulun Seniorit ry:n historiatiivistelmä

Eero Larmola

Suomenkielen maisteri, FM Väinö Heikkilä, "Ressun" kasvatti ja opettaja näki kauaskatseisena jo 1910-, 1920-luvuilla kotikaupunkinsa Helsingin kasvavan Töölön suuntaan. Sen johdosta hän päätti anoa lupaa koulun perustamiseen Töölöön jo vuonna 1912. Vasta, kun perustetusta opinahjosta oli tulevina vuosikymmeninä jo ehtinyt valmistua useampia tuhansia opiskelijoita, tuli eräiden entisten oppilaiden mieleen ajatus koulua käyneiden yhteistoiminnan järjestämistä, tuolloin runsasta puolta sataa vuotta koulun perustamista myöhemmin. Tällöin oli jo koulun perustajakin, rehtori Heikkilä ehtinyt kuolla.

Yhdistyksen perustamisvaihe ja alkutaipaleet

Alkuvuodesta 1966, tarkemmin sanoen 18. helmikuuta, päätettiin koulussa pitää entisten oppilaiden kokous, jonka tarkoituksena oli keskustella aikeesta ja halusta perustaa koulun entisten oppilaiden yhdistys, Senioriyhdistys. Pikaisesti tämän kokouksen jälkeen pidettiin kaksi perustavaa kokousta: 23. maaliskuuta ja 20. huhtikuuta.

Koska käynnistävänä voimana näissä kokouksissa oli oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos, varatuomari Pentti Kurkela, sujui yhdistyksen rekisteröinti nopeasti ja jo 26.huhtikuuta 1966 alkaen pääsi Senioriyhdistyksen toiminta alkamaan. Toimikaudeksi 1966-67 valittiin johtokuntaan puheenjohtajaksi varatuomari Kurkela (TYK:n oppilas noin 30 vuoden takaa), varapuheenjohtajaksi Markus Winter, sihteeriksi Raija Kyllönen, rahastonhoitajaksi Marja Laosmaa ( nyt johtokunnassa uudelleen 40 vuotta myöhemminkin!), emännäksi Hertha Myllylä ja muiksi johtokunnan jäseniksi Anna-Maija Hakkarainen, Aimo Hakonen, Erkki (Leo?) Stavenhagen ja Annikki Vartia, joka jo silloin oli toiminut Töölön Yhteiskoulussa suomenkielen opettajana.

Vaikka senioriyhdistyksen toiminta koulun ikään nähden käynnistyi varsin myöhään, niin toiminta alkoi sitäkin vauhdikkaammin. Jo ensimmäisen kalenterivuoden aikana yhdistykseen liittyi 101 jäsentä, mikä on varsin hyvä tulos, kun sitä verrataan tämän päivän noin 140 jäseneen ( 2% 90 vuoden aikana valmistuneista yli 6000 henkilöstä).

Ensimmäisen toimintavuoden aikana senioreille järjestettiin kevätretki Seurasaareen, mikä oli ollut aikaisemminkin tapana koulussa rehtori Heikkilän aloitteesta. Marraskuun 12. päivänä 1966 koulussa järjestettiin ensimmäiset TYK- päivät, jossa ohjelman suorituksesta vastasivat sekä seniorit että silloiset oppilaat. Näiden päivien yksityiskohtainen ohjelmakin on säilynyt tallella 40 vuotta. Yhdistyksen johtokunta hoiti aluksi yhteydet kouluun rehtori Penttisen myötävaikutuksella.

Toiminta vakiintuu ja hiipuu

Senioriyhdistyksen perustavien kokousten yhteydessä keväällä 1966 laadittiin myös säännöt, joissa yhdistyksen tarkoitukseksi on määritelty: yhdistys toimii koulua käyneiden yhteenliittymänä, vaalii koulun perinteitä ja ylläpitää yhteyttä koulussa opiskeleviin. Nämä tavoitteet ovat kelvanneet myös toiminnan ohjenuoraksi kuluneiden 40 vuoden aikana.

Harvinaisemmasta toimintamuodosta voi esimerkkinä mainita helmikuussa 1967 radiossa esitetty viihdeohjelma Töölön Yhteiskoulusta, jossa opettajien ja oppilaiden lisäksi esiintyi myös senioreiden puheenjohtaja varatuomari Kurkela.

Yhdistyksen toimintamuotoja ovat alusta lähtien olleet varsinaisten kokousten ohella ohjelmalliset illanvietot, joissa on ollut musiikkia, puheita ja esitelmiä sekä harvemmin pieni-muotoisia urheilutilaisuuksia ja tanssia. Myöhemmin on tutustuttu erilaisiin yrityksiin ja organisaatioihin, joihin senioreiden jäsenillä on ollut kontakteja. Harvinaisia ovat olleet myös jäsenten tekemiä ulkomaan matkoja koskevat alustukset esimerkiksi Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Vilkkaan alun jälkeen yhdistyksen vuosikokouksia ja kokouksia on vielä pidetty maaliskuussa ja marraskuussa 1967 sekä maaliskuussa 1968, mutta sen jälkeen toiminta on hiipunut useiksi vuosiksi. Vain joitakin dokumentteja on jäljellä 1960-luvun lopusta ja 70-luvun alkuvuosilta. Onpa vuosina 1977 ja 1978 kokoonnuttu keskustelemaan siitä, olisiko koko yhdistyksen toiminta syytä lopettaa, mutta onneksi tultiin kielteiseen tulokseen, koska enemmistö osallistuneista äänesti jatkamisen puolesta.

Uusi nousu

Hiljaiselon jälkeen, 11. lokakuuta 1977, kokous silloisen puheenjohtajan FL Yrjö Larmolan ja sihteerin VTM Pertti Mustosen (molemmat tiedotuspäälliköitä) johdolla tehtyjen tiedustelujen tulosten perusteella päätti yhdistyksen toiminnan jatkamisesta. Vielä seuraavana vuonna, puheenjohtajan Eeva Vuorimiehen johdolla, keskusteltiin vielä vakavasti toiminnan jatkamisen hyödyllisyydestä.
Senioriyhdistyksen toiminta selvästi elpyi vuodesta 1979 alkaen, jolloin kokouksia taas säännöllisesti ruvettiin järjestämään KTM Eero Larmolan puheenjohdolla (puheenjohtajana 1979-1986). Yhdistyksen toiminnan jatkamiseen kannusti myös 11.lokakuuta 1977 pidettyyn kokoukseen osallistunut TYK:n uusi rehtori, FM Mikko Mikkeli. Hän totesi, ettei hiljaiselo ole riittävä syy toiminnan lopettamiseen.

Hiljaiselon keskellä, vielä rehtori Penttisen toimikaudella, oli kuitenkin merkittävä tapahtuma, johon kaikki osapuolet opettajat, oppilaat ja seniorit osallistuvat. Lokakuun 7.päivänä 1972 vietettiin TYK:n 60-vuotisjuhlia. Ohjelmaan sisältyi käynti Hietaniemessä rehtori Heikkilän haudalla, päiväjuhla koululla Urheilukadulla ja lopuksi iltajuhla Kalastajatorpalla, missä oli merkittävä senioreiden ohjelmaosuus.

Edellä hiljaiseloperiodiksi määriteltyä kautta luonnehtivat johtokunnan kokoukset, joita pidettiin johtokunnan jäsenten kotona kuten Museokadulla, Pihlajatiellä, Katajaharjuntiellä ja Chydeniuksenkadulla. Tämä osoittaa pyrkimystä toiminnan jatkamiseen, vaikka yhdistyksen yleisiä kokouksia ei pidettykään. Sen sijaan syksystä 1979 alkaen johtokunnan kokouksia ruvettiin pitämään tiheämmin Helsingin kauppakorkeakoululla eli uuden puheenjohtajan, Eero Larmolan työpaikalla.

1980-luvun alussa aktiivisina sihteereinä toimivat Raisa-Liisa Rautajärvi alias Nanna Juva, Yrjö Larmola ja Eva Mäkilä kukin parin kolmen vuoden ajan. Myös rehtori Mikko Mikkeliä käytiin koululla tapaamassa sen kertomiseksi, että aktiivisempi seniorien toiminta oli käynnistynyt.

Syksystä 1979 alkaen aloitettiin kahdesti vuodessa pidettävät yleiset kokoukset (kevät- ja syyskokoukset). 1980-luvulla yhdistyksen varapuheenjohtajina toimivat Raisa-Liisa Rautajärvi/Nanna Juva ja Pentti Knuutinen, kumpikin kolmen vuoden ajan. Vuoden 1977 tapahtumiin kuuluu myös TYK:n toisen rehtorin, FT Yrjö Penttisen eläkkeelle jääminen ja hänen muotokuvansa maalauttaminen, johon senioritkin vaatimattomalla summalla osallistuivat. Näinä aikoina ideoitiin myös kaksi myöhemmin jokavuotisiksi tullutta toimintamuotoa: stipendien jakaminen hyvin menestyneille kahdelle peruskoulun ja kahdelle lukion oppilaalle.

Seniorit oppilaanohjauksen resursseina

Viime vuosien toimintaa on ollut seniorien nykyisille oppilaille pitämät ammatinvalintaa koskevat esitykset ns. torstaitapaamiset. Ovathan koulun entiset oppilaat sijoittuneet yhteiskunnassa varsin monenlaisiin tehtäviin niin elinkeinoelämässä ja virkamieskunnassa erilaisista taiteilijoista puhumattakaan.

Esimerkkinä mainittakoon, että Helsingin kauppakorkeakoulun kanslerina, vararehtorina ja hallintojohtajana on toiminut vanhemman polven tykkiläisiä. Hallintojohtajana toiminut varatuomari , kanslianeuvos Olli Tarpila on myös toiminut Töölön Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana. Todettakoon, että myös Helsingin Yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun vararehtoreina on toiminut tykkiläisiä, professoreista puhumattakaan.

Suomen Pankin johtokunnassa tykkiläistaustaisia ovat olleet Pentti Uusivirta ja Markku Puntila, kenraalikunnasta löytyy Lounais – Suomen sotilasläänin komentajana toiminut Wilhelm Stewen. Akavan puheenjohtajana toiminut Mikko Viitasalo on myös tykkiläisiä.

Koulua käyneitä taiteilijoita ovat esimerkiksi musiikkimaailmaa edustavat Antti Sarpila, Heikki Harma (Hector) ja Pirjo Bergström. Teatterimaailmaan liittyviä nimiä ovat muun muassa Kaisa Korhonen, Elli Castren, Jotaarkka Pennanen ja Lauri Sipari. Kirjailijana on tunnettu Irja Rane ja poliittisen historian kirjoittajana Hannu Rautkallio. Yritysjohtoa edustakoot Nokian johtokunnan jäsen Veli Sundbäck, toimitusjohtajat Timo Saini, Kari Mattsson, Mikko Ennevaara, Päivi Aitkoski-Catani ja Timo Toivonen. Kalpalan veljekset ovat tulleet tunnetuksi vakuutus – ja urheilumaailmasta. Larmolan veljekset ovat tulleet tutuiksi kulttuuri – ja muista ”ympyröistä”.

Lasitaiteilija Tapio Wirkkala kävi myös Töölön Yhteiskoulua. Entisistä oppilaista arkkitehti Markku Annila on osallistunut oman opinahjonsa korjaus – ja laajennustöiden suunnitteluun.
Senioriyhdistyksen ja koulun kannalta merkittävää julkissuhdetyötä on tehnyt Liisa Hongisto kirjoittamalla ahkerasti niin koulusta kuin senioreista paikallisissa Töölöläinen ja Puoli Kaupunkia lehdissä.

Poimintoja 80-luvun toiminnasta

Senioriyhdistyksen säännöt uusittiin vuonna 1980. Yhdistyksen toiminnasta pyrittiin informoimaan paremmin potentiaalisia jäseniä kertomalla toimintamuodoista koulun vuosikertomuksessakin, mikä käytäntö jatkuu edelleenkin. Koulun teinikunnan kuraattori toimi rehtorin ohella yhdyshenkilönä asioista oppilaille tiedotettaessa.

Lokakuun 14.-15. päivinä 1982, oli taas juhlimisen aika koulun täyttäessä 70 vuotta. Juhlinta toteutettiin jo tutuksi tulleiden menojen muodossa: päiväjuhla koululla kolmessa osassa, perusaste, yläaste ja lukio kukin omassa juhlassaan, ja iltajuhla opettajille ja senioreille Kalastajatorpalla. Iltajuhlan järjestämisestä vastasivat pääasiassa seniorit, jotka olivat saaneet "houkutelluksi" yli 300 vierasta juhlimaan.

Koulun 70-vuotisjuhlien yhteydessä esitettiin ja levytettiin juhlakantaatti, jonka oli säveltänyt jo vuonna 1927 koulun opettaja, FM, kapellimestari ja Pasilan urkuri, "hissanpappa" Arvi Karvonen. Hänet varhaisimmat opiskelijapolvet muistavat myös vilkkaista, eri maiden historiaan liittyvistä tarinoista.

Tutustumisretki Eduskuntaan tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1983 lisärakennuksen käyttöönoton jälkeen. Tuolloin oppaana toimi silloinen eduskunnan hallintojohtaja Tarmo Kivilaakso. Viimeksi eduskunnassa käytiin vuonna 2005, jolloin lisärakennus Pikku Parlamentin paikalle oli käyttöönotettu. Oppaanamme oli silloin koulumme entinen oppilas, kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Ben Zyskowicz.

Maaliskuun 28. päivänä 1984 järjestettiin koululla tilaisuus sen johdosta, että jatkosodan päättymisestä oli kulunut 40 vuotta ja vanhimmat TYK:n seniorit muistivat hyvin minkälainen vaikutus Helsingin ilmapommituksilla oli ollut koulun työskentelyyn. Niinpä eräs Helsingin silloisista ilmapuolustuksen johtajista, majuri ja fil.maist. Aake Pesonen oli kertomassa Helsingin selviytymisestä ilmapommituksista ja seniori Pentti Knuutinen kertoi koululaisista sota-aikana.
Lokakuussa 1985 yhdistyksen kokouksessa professori Veli Kauppinen kertoi jäsenille Kiinan matkastaan. Tilaisuus pidettiin teemaan soveltuvassa ympäristössä ravintola Hong Kongissa. Helmikuussa 1986 seniorit Armi ja Simo Castren kertoivat kehitysyhteistyökokemuksistaan Keniassa. Vuosikokoustapaamisessa senioreiden aktiivijäsen Kerttu Viljanen kertoi puolestaan matkasta Peronin – aikaisessa Argentiinassa.

Raimo Väisälän puheenjohtajakausi

Eero Larmolan 80 -luvun puheenjohtajakausi päättyi 1989 hänen oltuaan toistamiseen puheenjohtajana v. 1987 – 89. Keväällä 1989 tehtävät otti vastaan varapuheenjohtajana toiminut Raimo Väisälä. Hän hoiti puheenjohtajuutta vuoteen 1996 asti ilman ”suurempaa dramatiikkaa” yhdistyksen toiminnassa. Todettakoon, että samaan sukuun kuuluva Vilho Väisälä oli toiminut yli kaksi vuosikymmentä aikaisemmin koulun johtokunnan puheenjohtajana.

Raimo Väisälän kautena vietettiin koulun 80 – vuotisjuhlat. Väisälän aikana yhdistyksen toiminta sai uusia kulttuurimuotoja johtuen puheenjohtajan mieltymyksestä jazz – musiikkiin. Senioriyhdistyksen jäseniä kävi Väisälän aloitteesta Storyvillessä lokakuussa 1994 kuuntelemassa Antti Sarpilan soittoa.
Väisälä järjesti useita yhdistyksen kokouksia Helsingin eri ravintoloissa. Tällöin kokous-alustajina toimi joko entisiä tykkiläisiä tai muita tunnettuja kansalaisia. Edellisistä mainittakoon Teknillisen korkeakoulun vararehtorin, professori Antti Saarialhon alustus aiheesta ”Auto Suomessa” ja jälkimmäisistä kirjailija, komisario Martti ”Susikoski” Salander sekä Helsingin kauppakorkeakoulun ylikirjastonhoitaja Henrik Broms. Salanderin aiheena oli rikosten tutkiminen ja yleistyminen ja Bromsin aiheena oli Saudi – Arabia mielessäin.

90-luvulta tähän päivään

Puheenjohtajien Pentti Eklundin (1996 – 99) ja Heikki Korosuon (1999 – 2005) kausilla kokousten pitäminen koulun tiloissa on taas lisääntynyt, osin jäsenkunnan toivomuksesta. Vanhemmat jäsenet eivät ehkä välttämättä ole aina tunteneet oloaan ”kotoisaksi” ravintoloissa. Toisaalta koulun ulkopuoliset kokoontumispaikat lienevät houkutelleet jäsenistöön ja kokouksiin ”uutta verta”.
Eräs menestyskokous osallistujamäärällä mitattuna oli tutustuminen Nokian pääkonttoriin, jonka mahdollisti johtokunnan jäsenen Veli Sundbäckin myönteinen suhtautuminen. Vuonna 1999 vierailtiin Helsingin kauppakorkeakoululla, isäntinä yliassistentti Eero Larmola ja lehtori Kaarina Vaheri. Edellinen esitteli jäsenille korkeakoulun ATK – opetusta ja jälkimmäinen kielten opetusta.
Nytteminkin on kokouksia ja illanviettoja pidetty ravintoloissa, joissa teemoina ovat olleet kokousasioiden lisäksi esimerkiksi tapakulttuuriimme liittyen oluiden tai viinien esittely – ja maistaminen.

Senioriyhdistyksen tilaisuuksien resursseina ja osallistujina ovat ollet myös entiset rehtorit Yrö Penttinen , Anna- Liisa Mikkeli ja Maire Pietarinen, joka on alustanut kouluilla pidetyissä kokouksissa ajankohtaisista kouluun liittyvistä asioista aina ”nurkanvaltausasioita” myöten.

Voimainponnistus: koulun 75-vuotisjuhlamatrikkeli

Senioriyhdistyksen suuri voimainponnistus kohdistui matrikkelin tuottamiseen koulun 75 – vuotisjuhliin vuonna 1987. Koska matrikkelin toimitus oli suurimpia hankkeita, mihin senioriyhdistys on toimintansa aikana ryhtynyt on sen työstämisestä erillinen kertomus.

Kun koulun 75-vuotisjuhla oli vuonna 1984 lähestymässä ja todettiin, että edellinen koulua koskeva matrikkeli oli ilmestynyt jo koulun 50-vuotisjuhliin vuonna 1962. Nyt päätettiin perustaa hyvissä ajoin matrikkelitoimikunta uuden 75-vuotismatrikkelin aikaansaamiseksi. Urakka tiedettiin isoksi, olihan kuluneiden vuosikymmenten aikana valmistunut runsaasti uusia oppilaita TYK senioreiksi.

Matrikkelin tuottamista varten perustettiin sekä matrikkelitoimikunta että matrikkelin toimitusneuvosto vuonna 1984. Edellisen tehtävänä oli informaation kerääminen ja sisällön muodostaminen ja jälkimmäisen tekninen tuottaminen, mainoksien hankkiminen ja rahoituksesta huolehtiminen.

Matrikkelitoimikuntaan kuuluivat silloinen seniorien puheenjohtaja Eero Larmola puheenjohtajana, koulun opettaja ja entinen oppilas Liisa Hongisto, samoin entinen opettaja ja oppilas Annikki Vartia sekä Eva Mäkilä ja entinen rehtori Yrjö Penttinen jäseninä. Näistä erityisesti Liisa Hongisto ja Eva Mäkilä uhrasivat aikaansa ja vaivojaan kerättäessä tietoja yli 6600 oppilaasta ja yli 170 opettajasta. Avustavana henkilönä toimi Anne Eriksson, koulun entisiä oppilaita hänkin sekä Irma Tuomisto.
Toimitusneuvostoon kuuluivat Pentti Knuutinen puheenjohtajana ja Kerkko Keinonen, Heikki Korosuo, Heikki Pohjalainen, Erkki Pyrrö, Timo Saini sekä veljekset Antti ja Matti Saarialho jäseninä ja Eero Larmola sihteerinä. Neuvoston työskentelyyn osallistuivat lähinnä tukijoina myös koulun silloinen rehtori Mikko Mikkeli ja koulun johtokunnan puheenjohtaja, teologian tohtori, kirkkoherra Timo Vuorinen.

Toimitusneuvosto oli koottu sitä silmällä pitäen, että sillä olisi suhteita ulospäin edellä mainittujen tehtäviensä suorittamiseksi. Varsinkin rahoituksen ja aikataulun suunnittelu tuottikin ongelmia ja osa toimitusneuvoston jäsenistä luopuikin työskentelystä ennen kuin matrikkeli saatiin valmiiksi. Matrikkelin rahoituksen onnistumisesta ja siitä, että matrikkelin tekninen suorittaminen saatiin aikaan aikataulussa syksyllä 1987, vastasivat lähinnä toimitusneuvoston jäljellejääneet jäsenet toimitusjohtajat Timo Saini, Erkki Pyrrö ja Heikki Korosuo.

Koulun ja seniorien välisen toiminnan monimuotoisuudesta voidaan vielä mainita vararehtori Mervi Murron toimittama julkaisu: TYK 90v. – Muistelmia elävästä talosta, joka ilmestyi vuonna 2002 koulun 90-vuotisjuhlien yhteydessä. Tähän julkaisuun useat seniorit ovat kirjoittaneet kouluvuosistaan ja opettajistaan 1910-, 1940-, 1950-, 1960- ja 1990-luvuilla. Varsinkin lukuisten opettajien luonnehdinta on mielenkiintoista luettavaa ja yhteiskunnan muuttuminen vuosikymmenten kuluessa ja "vapautuminen" oppilaiden ja opettajien suhteissa on kuvaavaa. Se, mikä Väinö Heikkilän tai Yrjö Penttisen aikana ei olisi tullut kysymykseen, onkin nykyisin arkipäivää eikä herätä suuria tunteita, kuten olisi ollut tapana aikaisemmin, rangaistuksista puhumattakaan. On hyvä, että seniorit ovat saaneet talletetuksi jälkipolville näitäkin historian vaiheita.